SDP:n Piritta Rantanen: Hallituspuolueet tulivat SDP:n linjalle vesilakiasiassa – vaelluskalat eivät voi odottaa vuosikymmeniä
Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi tänään kriittisen lausuntonsa hallituksen esityksestä vesilain muuttamiseksi. Valiokuntakäsittelyssä hallituspuolueiden edustajat yhtyivät kritiikkiin hallituksen alkuperäisen esityksen puutteista. – On merkittävää, että hallituspuolueet tulivat valiokunnassa SDP:n linjalle ja tunnistivat esityksen ongelmat. Saimme yhdessä aikaan lausunnon, jossa edellytetään puutteiden korjaamista. Nyt ympäristövaliokunnan on otettava nämä huomiot vakavasti ja korjattava esitystä tai palautettava se uudelleen valmisteltavaksi, toteaa kansanedustaja Piritta Rantanen, SDP:n maa- ja metsätalousryhmän vastaava.
Rantasen mukaan hallituksen esitys ei nykyisessä muodossaan riittävästi turvaa vaelluskalojen palautumista eikä vesistöjen hyvän tilan saavuttamista. Vaelluskalojen suojelussa ratkaisevaa on palauttaa kalojen luontaiset vaellusreitit.
– Jos kalat eivät pääse kulkemaan, eivät uhanalaiset kannat voi elpyä. Kalateiden rakentamisen tulee olla ensisijainen ratkaisu, ja vasta sen jälkeen voidaan arvioida mahdollisten istutusten tarvetta. Ei toisinpäin. Emme voi jatkaa vuosikymmenestä toiseen toimintamalleilla, jotka eivät ratkaise varsinaista ongelmaa.
Erityisen ongelmallisia ovat niin sanotut nollavelvoitelaitokset, joiden luvissa ei ole kalatalousvelvoitteita. Osa näiden laitosten padoista on estänyt kalojen nousun vuosikymmenten ajan.
– Aiheuttaja maksaa -periaatteen tulee ulottua myös näihin laitoksiin. Omaisuudensuoja on tärkeä kysymys, mutta se koskee myös padon yläpuolisten vesialueiden omistajia. Padon vaikutukset eivät rajoitu vain voimalaitoksen alueelle, Rantanen muistuttaa.
Vesivoima on tärkeä osa Suomen energiajärjestelmää, mutta nollavelvoitelaitosten osuus sähköntuotannosta on hyvin pieni. Rantasen mukaan vaelluskalojen palauttamista ja energiantuotantoa ei pidä asettaa tarpeettomasti vastakkain.
– Kalateiden rakentamisen vaikutukset sähköntuotantoon olisivat kokonaisuuden kannalta vähäiset. Kyse on ennen kaikkea siitä, että vuosikymmeniä jatkuneisiin ympäristöhaittoihin puututaan viimein.
Vesilainsäädännön uudistamisella on myös kiire. Euroopan komissio on käynnistänyt Suomea vastaan rikkomusmenettelyn vesipuitedirektiivin toimeenpanoon liittyvien puutteiden vuoksi.
– Nykyinen vesilainsäädäntö nojaa osin yli 60 vuotta vanhoihin ratkaisuihin. Vesilupien pysyvyyssuojaa on pystyttävä tarkastelemaan uudelleen tilanteessa, jossa ympäristövelvoitteet ja tieto vesistöjen tilasta ovat muuttuneet. Emme voi vedota vanhoihin lupiin loputtomasti, jos niiden seurauksena uhanalaisten kalakantojen elpyminen estyy.
SDP:n mukaan vaelluskalojen palauttaminen, jokien ennallistaminen ja vesivoimalupien ajantasaistaminen on kytkettävä osaksi kansallisen ennallistamissuunnitelman toteutusta.
Rantanen nostaa esiin myös uudistuksen toimeenpanon. Kohtuullisuusvaatimukset, hitaat menettelyt ja riittämättömät viranomaisresurssit uhkaavat vesittää lain tavoitteet.
– Ei riitä, että säädämme lain, jos sen toteuttamiseen ei ole todellisia edellytyksiä. Viranomaisille on turvattava riittävät resurssit, jotta hankkeet saadaan myös käytännössä etenemään. Resurssien vähäisyys ei saa olla peruste jättää välttämättömiä toimia käynnistämättä.
– Olemme jo menettäneet vuosikymmeniä. Jokainen uusi viivästys heikentää uhanalaisten vaelluskalakantojen mahdollisuuksia elpyä. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa hallituspuolueet tulivat SDP:n linjalle, mutta nyt tarvitaan myös tekoja. Vaelluskalat eivät voi odottaa, että päätöksiä siirretään aina seuraavalle vuosikymmenelle, Rantanen painottaa.
